Sisällysluettelo Näytä
Miltä toinen maailmansota näytti Prahassa
New Yorkin julkisen kirjaston raporttien perusteella Münchenin sopimus myönsi 19. syyskuuta 1938 Adolf Hitlerille Tšekkoslovakian rajanaapurina olevan Sudeettimaan. Viisi kuukautta myöhemmin sopimusta rikottiin, ja natsit valtasivat Tšekkoslovakian. Tšekkoslovakia tunnettiin natsien keskuudessa "valtakunnan arsenaalina", ja valitettavasti se palveli Hitleriä lähes seitsemän vuotta.
Hallituksen aikana Prahaa hallitsi Reinhard Heydrich (SS-virkamies, joka oli Prahan murhien suunnittelija). Holokaustin tapahtuma vuonna 1933) osana silloista Böömin ja Muuramen valtakunnan protektoraattia. Hän pani natsien tahdon täytäntöön Prahan asukkaissa terroripidätyksin, karkotuksin, karkotuksin ja teloituksin samalla kun hän taisteli Tšekin vastarintaa vastaan. Hänet tunnettiin nopeasti "Prahan teurastajana", ja Tšekkoslovakian vastarintaliikkeen taistelijoiden tekemä murha aiheutti yhden natsien raivokkaimmista kostotoimista.
Vastineeksi Heydrichin tappamisesta koko Prahan lainkäyttövaltaan kuuluva Lidicen kaupunki hävitettiin maan tasalle, vaikka ei ollut mitään vahvistettuja todisteita siitä, että kaupungissa olisi ollut vastarintaliikkeen taistelijoita. Jokainen kelvollinen mies kuoli, ja sekä naiset että lapset karkotettiin eri keskitysleireille tai heidät valittiin "arjaloitaviksi" (eli heidät sijoitettiin saksalaisiin perheisiin).
Toukokuun 5. päivänä 1945 kaupunki aloitti kansannousun saksalaisia sortajia vastaan, ja ensimmäisen vuorokauden aikana suuri osa kaupungista oli vallattu takaisin. Kun Venäjän vapautusarmeijan (ROA) pataljoonan vahvistukset saapuivat 6. toukokuuta, taistelu kaupunkilaisten ja natsien välillä alkoi nopeasti.
Vaikka saksalaiset antautuivat Yhdysvaltain armeijalle 7. toukokuuta, taistelut jatkuivat Prahassa siitä huolimatta. Saksalaiset valtasivat 8. toukokuuta takaisin useita asemia kaupungissa, muun muassa Masarykin rautatieaseman, jossa murhattiin jopa 50 vangittua vastarintataistelijaa. Lisäneuvottelujen jälkeen päästiin kuitenkin tulitaukoon, jonka ansiosta saksalaiset saattoivat poistua Prahasta sillä ehdolla, että he luovuttavat aseensa.
Toukokuun 9. päivän aamuun mennessä saksalaiset joukot olivat poistuneet Prahasta, ja kun Neuvostoliiton puna-armeija saapui myöhemmin päivällä tyhjentämään kaikki kaupungissa jäljellä olevat saksalaiset joukot, heitä juhlittiin heidän vapauttajinaan. Prahan saksalaisten alistamisen viimeisten päivien tapahtumia kutsutaan vuoden 1945 Prahan kansannousuksi.
Praha ennen toista maailmansotaa
Ennen toisen maailmansodan tapahtumia Praha oli jatkuvasti nousussa oleva kaupunki. Siellä asui yli 100 000 asukasta, ja siellä asui kolme suurta kansanheimoa, tšekit, saksalaiset ja juutalaiset.
Kun Tšekkoslovakia itsenäistyi, Prahan saksalaisia leimattiin, ja Prahan pormestari Karel Baxa kielsi saksankielisten tiedotteiden liimaamisen. Tätä seuraavien kolmen vuoden aikana Prahan saksalaisten osuus väheni 13,52%.
Mutta 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Prahan saksankieli sai uutta elinvoimaa, kun saksankieliset maahanmuuttajat asettuivat Prahaan.Vuoteen 1939 mennessä Praha oli natsien vallan alla.
Praha toisen maailmansodan jälkeen
Seitsemän vuotta kestäneiden taistelujen jälkeen Praha vapautui valtakunnan kahleista ja oli jälleen vapaa kohoamaan. Kaupungille aiheutuneet vahingot olivat kuitenkin pysyviä, mutta viiden vuoden uudelleenrakentamisen ja rakenneuudistuksen jälkeen Prahassa ei ollut käytännössä enää yhtään saksalaista, mukaan lukien alkuperäiset saksankieliset alkuasukkaat. Kuin feeniks nousee tuhkasta, Praha ja koko Eurooppa alkoivat jälleen kohota. Suurin osa teollisuudenaloista palasi vähitellen sotaa edeltävään tuotantoon, ja elämä alkoi löytää uuden tiensä ilman sotaa.
Sotaa seuranneiden 25 vuoden aikana Eurooppa yleisesti ottaen saavutti historiansa kukoistavimman edistyksen makrotaloudellisessa tasapainossa ja yhteiskunnallisessa kasvussa.
Hitlerin liikkeet Prahan alistamisessa
Maaliskuun 15. päivänä 1939 Tšekkoslovakian presidentti Emil Hacha pakotettiin Berliinin-matkallaan allekirjoittamaan maansa itsenäisyys. Seuraavana päivänä Hitler marssi Prahan linnan lattioille ja julisti Böömin ja Mährin protektoraatin. Hachalle jäi valtionpäämiehen titteli, mutta hänellä ei ollut todellista valtaa, sillä kaikki valta oli siirretty Reichsprotektorille, joka edusti kaikkia Hitlerin toiveita ja päätöksiä.
Prahan pysäyttämätön nousu
Prahan palauttaminen ei tapahtunut vain nopeasti ja tehokkaasti, vaan vielä nykyäänkin Prahan läpi kiertäessämme voimme nähdä joitakin jäännöksiä tuolta ajalta ja nähdä, miltä olisi voinut tuntua syntyä noina kauhun vallassa olleina aikoina. Kansallisessa maailmansotamuseossa on näyttelyitä, jotka tuovat katsojan mielikuvituksen tuohon aikaan ja aikakauteen.
Se, että Praha pystyi selviytymään ja vastustamaan valtakunnan alistamista, osoittaa, että Kultainen kaupunki ei ole sellainen, jonka nousua voidaan estää.
Toisen maailmansodan aikana Praha koki tuhoisa pommi-isku joka aiheutti kaupungille huomattavaa vahinkoa.
Historian jäljittäminen: Toisen maailmansodan aikainen kierros Prahassa
Prahassa on nykyään hyvin erilaisia kierroksia, joilla kävijät voivat tutustua tapahtumiin, jotka tapahtuivat yhden ihmiskunnan historian synkimmän aikakauden, toisen maailmansodan, aikana. Kierroksella käydään läpi joitakin sodan aikaisia kuumia paikkoja, kuten esimerkiksi Terezinin keskitysleiri, The Vltava-joki, Gestapon päämaja, The Vanhankaupungin aukio, Venceslauksen aukio ja Tšekin radion päämaja. Kierros vie sinut myös SS-kenraali Heydrich Reinhardin yhdistyspaikalle ja vie sinut sitten paikkaan, jossa saksalaisten kosto vei vastarintataistelijoiden hengen Pyhän Kyrilloksen ja Methodiuksen katedraalissa, jolla oli jotain tekemistä salamurhan kanssa.
Kohokohdat
- Veneretki Vltava-joen halki saa veresi kuohumaan, kun näet retken tarjoamat erilaiset nähtävyydet.
- Näkymä Gestapon päämajaan ja Terezinin keskitysleiriin tuo sinut näkemään ihmiskunnan synkimmät tunnit toisen maailmansodan aikana.
- Reinhard Heydrichin salamurha.
- Saksan kosto Heydrich Reinhardin salamurhasta.
Sisältää
- Tšekkoslovakian alistaminen saksalaisten sotilaallisten etujen vuoksi.
- Tšekkien kapina saksalaisia sortajia vastaan.
- SS-kenraalin salamurhan seuraukset, joita tšekit joutuivat kohtaamaan.
- Sotatoimet, jotka lopulta johtivat saksalaiset pois Prahasta, Tšekkoslovakiasta.
