{"id":9399,"date":"2023-04-18T11:42:19","date_gmt":"2023-04-18T09:42:19","guid":{"rendered":"https:\/\/prague.org\/?p=9399"},"modified":"2024-01-15T11:22:10","modified_gmt":"2024-01-15T09:22:10","slug":"explore-the-rich-prague-history","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/prague.org\/fi\/tutki-rikasta-prahan-historiaa\/","title":{"rendered":"Tutustu Prahan rikkaaseen historiaan"},"content":{"rendered":"

Prahan historia<\/strong> on laaja, sill\u00e4 se ulottuu It\u00e4valta-Unkarin monarkiasta, vapaudesta, natsimiehityksest\u00e4, kommunismista ja lopulta kapitalismista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n 1900-luvulla. Tutustu t\u00e4rkeimpiin tapahtumiin, jotka ovat muokanneet Prahan historia<\/strong>. Prahalla on rikas ja kiehtova historia, joka ulottuu yli tuhannen vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Prahan defenestraatio<\/a> vuonna 1618, kun protestanttikapinalliset heittiv\u00e4t kaksi katolista kuvern\u00f6\u00f6ri\u00e4 ikkunasta ulos, mik\u00e4 k\u00e4ynnisti kolmikymmenvuotisen sodan. Tutustu samalla Prahan kielelliseen kaleidoskooppiin ja selvit\u00e4 kieli\u00e4, joita t\u00e4ss\u00e4 kiehtovassa kaupungissa puhutaan.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Yli vuosituhannen aikana Prahan historia<\/strong> osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kiehtova kaupunki laajeni Vysehradin linnan alueelta nykyaikaisen eurooppalaisen valtion, T\u0161ekin tasavallan, p\u00e4\u00e4kaupungiksi.<\/p>\n\n\n\n

Prahan kolme historiallista kaupunginosaa - Vanhakaupunki, pikkukaupunki ja uusi kaupunki - rakennettiin 1100-luvulta 1700-luvulle. Ne todistavat kaupungin kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 arkkitehtonisesta ja kulttuurisesta asemasta Keski-Euroopassa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Hradcanyn linna, upea Pyh\u00e4n Vituksen katedraali, kuuluisa Kaarlen silta ja lukemattomat kirkot ja linnat ovat vain muutamia niist\u00e4 monista kauniista rakennuksista, jotka rakennettiin 1300-luvulla Rooman keisari Kaarle IV:n aikana.<\/p>\n\n\n\n

\"Praha\"
Praha<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Prahan lyhyt historia<\/h2>\n\n\n\n

Prahan kaupungin rakentaminen<\/h3>\n\n\n\n

The Prahan historia<\/strong> juontaa juurensa huomattavasti syvemm\u00e4lle kuin sen keskiaikainen horisontti, alkaen kelttil\u00e4isten boii-kansan muinaiskaudelta, joka rakensi kaupungin noin vuonna 500 eaa. Vuonna 9 jKr. heimo h\u00e4vitettiin, tosin eiv\u00e4t roomalaiset kuten muut Euroopan keltit, vaan saksalaiset markomaanit.<\/p>\n\n\n\n

Markomaanien ansiosta syntyi P\u0159emyslidien dynastia, joka hallitsi Prahaa 1300-luvulle asti. Veljens\u00e4 Bolislav salamurhasi P\u0159emyslidien kuninkaisiin kuuluneen Venceslauksen, ja h\u00e4net on haudattu kryptaan Prahan kirkon alla. Pyh\u00e4n Vituksen katedraali<\/a> Prahassa. Poliittisista mullistuksista huolimatta Praha nousi t\u00e4n\u00e4 aikana merkitt\u00e4v\u00e4ksi kauppakeskukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Prahan kulta-aika<\/h3>\n\n\n\n

Kun Kaarle IV B\u00f6\u00f6min keisari valittiin roomalaiseksi keisariksi 1300-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, alkoi Prahan varsinainen kultakausi, joka oli pitk\u00e4lti P\u0159emyslidien suvun ansiota. Rahojensa ansiosta Kaarle halusi muuttaa kaupungin t\u00e4ysin uudelleen ja k\u00e4ynnisti massiivisen rakennushankkeen, jonka tuloksena syntyi muun muassa kuuluisa Pyh\u00e4n Vituksen katedraali ja muinainen Kaarlen silta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kun Kaarlen viimeinen suora perillinen kuoli ilman perillisi\u00e4, kruunattiin kalvinistinen kuningas nimelt\u00e4 Friedrich V Pfalzista. Uskonnollisten vakaumustensa vuoksi h\u00e4n joutui kiistaan vaikutusvaltaisen Haspsburgin kanssa, ja vuonna 1620 Ferdinand II:n johtamat katoliset sotilaat syrj\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4net. Kun valtiovalta siirtyi Wieniin, Praha alkoi sortua.<\/p>\n\n\n\n

Natsien hy\u00f6kk\u00e4ys<\/h3>\n\n\n\n

Nelj\u00e4sataa vuotta jatkunut rauha ja vauraus Habsburgien vallan alla murtui 1900-luvulla, kun natsit valtasivat kaupungin ja liittiv\u00e4t sen j\u00e4lkeen sen tyrannimaisen Neuvostoliiton yhteyteen. Neuvostoliitto j\u00e4tti Prahan asukkaat kauhuissaan ja peloissaan ja tukahdutti raa'asti kaikenlaisen opposition. kaupungin kev\u00e4t 1968<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kommunismin loppu ja T\u0161ekin tasavallan synty<\/h3>\n\n\n\n

Takaiskuista huolimatta T\u0161ekin kansa<\/a> pitiv\u00e4t toivonsa elossa, ja Berliinin muurin murtumisen j\u00e4lkeen vuonna 1989 viisitoista tuhatta opiskelijaa kokoontui Prahaan ja j\u00e4rjesti samettivallankumouksen kommunistisen vallan lopettamiseksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Sen j\u00e4lkeen kun T\u0161ekkoslovakian slovakialainen osa erosi ja k\u00e4veli pois, tapahtui samettinen avioero, ja Prahasta tuli vastasyntyneen T\u0161ekin tasavallan p\u00e4\u00e4kaupunki.<\/p>\n\n\n\n

Kahden maan, T\u0161ekin tasavallan ja Slovakian, kansalaiset muistavat tapahtumaa 30 vuotta sen j\u00e4lkeen, kun se johti kommunismin kaatumiseen T\u0161ekkoslovakiassa.<\/p>\n\n\n\n

\"Prahan
Prahan historia<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Prahan uskonnollinen historia<\/h2>\n\n\n\n

Pakanallisesta kulttuurista kristinuskoon<\/h3>\n\n\n\n

Uskonnollinen Prahan historia<\/strong> voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 ennen 9. vuosisataa, jolloin nykyisin T\u0161ekiksi kutsutulla alueella asui pakanallinen kulttuuri. Kristityt l\u00e4hetyssaarnaajat Kyrillos ja Metodej saapuivat alueelle ensimm\u00e4isen kerran vuonna 863 jKr. Pian heid\u00e4n saapumisensa j\u00e4lkeen alue kristillistyi yhdess\u00e4 koko Euroopan kanssa. Katolinen kirkko nousi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n asemaan. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen B\u00f6\u00f6min kuningas, joka teki kristinuskosta maan virallisen uskonnon, oli B\u00f6\u00f6min herttua Boivoj I, jonka pyh\u00e4t Kyrillos ja Metodius kastivat.<\/p>\n\n\n\n

Kristinuskon syntiinlankeemus<\/h3>\n\n\n\n

Suurin osa t\u0161ekeist\u00e4 harjoitti aikoinaan kristinuskoa, mutta suuntaus k\u00e4\u00e4ntyi 1800-luvun loppupuolella ja jatkui koko 1900-luvun ajan. T\u0161ekin tilastokeskuksen virallisten laskentojen mukaan kristityiksi tunnustautuvien t\u0161ekkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni 94%:st\u00e4 12%:een vuosina 1950-2021.<\/p>\n\n\n\n

Kommunistien vallan aikana (1960-1990) kristittyjen vainoaminen johti lopulta uskonnon v\u00e4henemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kommunistihallinnon l\u00e4hestymistapa uskonnon tukahduttamiseen oli heikent\u00e4\u00e4 katolisen kirkon kaltaisten instituutioiden vastustusta.<\/p>\n\n\n\n

Ateismin levi\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n

Kun T\u0161ekin tasavallan kommunistinen hallitus lopulta kaatui. Ajan my\u00f6t\u00e4 ateisteiksi julistautuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi tasaisesti t\u00e4n\u00e4 aikana. He halusivat, ett\u00e4 heid\u00e4t j\u00e4tett\u00e4isiin rauhaan harjoittamaan uskontoaan parhaaksi katsomallaan tavalla sen j\u00e4lkeen, kun hallitus oli puuttunut heid\u00e4n asioihinsa monta vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Kun uskonnonvapaus palautettiin samettivallankumouksen j\u00e4lkeen vuonna 1989, muut kuin kristilliset uskonnot pystyiv\u00e4t kasvamaan maassa. Historioitsija Jan Spoustan mukaan kristinusko menetti jatkuvasti asemaansa t\u0161ekkien valtauskontona koko 1900-luvun ajan. Enemmist\u00f6 luopui kristinuskosta, mik\u00e4 teki siit\u00e4 j\u00e4lleen valintaruskonnon sille v\u00e4hemmist\u00f6lle, joka edelleen liittyy siihen ja harjoittaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Maailman v\u00e4hiten uskonnollisten maiden joukossa on T\u0161ekin tasavalta, jossa valtaosa kansalaisista ei tunnusta mit\u00e4\u00e4n uskontoa.<\/p>\n\n\n\n

Koettuaan kommunistihallinnon sorron monet t\u0161ekit p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t, ett\u00e4 he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 halunneet kuulua mihink\u00e4\u00e4n uskonnolliseen j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Uskonto Prahassa t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 T\u0161ekin tasavalta on paikka, jossa uskonnonvapautta kunnioitetaan. Kuitenkin kommunistihallituksen 40 vuoden aikana uskonto oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kielletty ja kirkossa k\u00e4ynti\u00e4 lannistettiin. <\/p>\n\n\n\n

Useimmat t\u0161ekit ovat nyky\u00e4\u00e4n joko ateisteja tai eiv\u00e4t halua identifioitua mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn kirkkoon, mik\u00e4 saattaa olla suora seuraus maan pitk\u00e4st\u00e4 ateismin institutionalisoituneesta historiasta.<\/p>\n\n\n\n

Kolmekymment\u00e4yhdeks\u00e4n prosenttia t\u0161ekkil\u00e4isist\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n ateisteja, 39,2 prosenttia roomalaiskatolisia, 4,6 prosenttia roomalaiskatolilaisia ja 4,6 prosenttia t\u0161ekkil\u00e4isi\u00e4. Protestantit<\/a> (1,9% kuuluu hussilaiseen reformikirkkoon, 1,6 prosenttia T\u0161ekin veljeskunnan evankeliseen kirkkoon ja 0,5 prosenttia Sleesian evankeliseen kirkkoon), 3,3 prosenttia ortodoksikristittyihin ja 13,5 prosenttia ihmisiin, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4 tehneet p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Monet kansainv\u00e4liset kirkot, kuten buddhalaiset ja muut kirkot, otettiin kuitenkin tervetulleiksi maahan vuoden 1989 j\u00e4lkeen, ja ne ovat sittemmin perustaneet paikallisia seurakuntia. <\/p>\n\n\n\n

Juutalaisyhteis\u00f6 on edelleen pieni, noin 10 000 henke\u00e4. Ennen natsien hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Euroopassa asui 360 000 juutalaista.<\/p>\n\n\n\n

Ohita jono ja tutustu Prahan linnaan<\/h2>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Prahan linna on yksi maailman suosituimmista n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4, ja hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Se on Unescon maailmanperint\u00f6kohde, ja siell\u00e4 sijaitsee useita t\u00e4rkeit\u00e4 historiallisia rakennuksia, kuten Pyh\u00e4n Vituksen katedraali, vanha kuninkaallinen palatsi ja Kultainen kuja.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kokemuksen ansiosta voit ohittaa pitk\u00e4t jonot lipputoimistossa ja siirty\u00e4 suoraan tutustumaan linnaan. Saat my\u00f6s lyhyen esittelyn linnakompleksista paikalliselta oppaalta, joka antaa sinulle vinkkej\u00e4 parhaista vierailukohteista.<\/p>\n\n\n\n

Jonon ohituslipun ja esittelyn lis\u00e4ksi voit valita, haluatko lis\u00e4t\u00e4 kokemukseesi my\u00f6s \u00e4\u00e4niopastuksen. N\u00e4in voit oppia lis\u00e4\u00e4 linnan historiasta ja merkityksest\u00e4 samalla, kun tutustut siihen.<\/p>\n\n\n\n

Kohokohdat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n